Det var det.

Viime viikonloppuna kisattiin NOMmeissa Raumalla.

Mitä hyvää reissussa oli:

- tottis oli mainio, parhaat tottispisteet kaikista

- neljä esinettä löytyi viidellä pistolla. Korjasin ekan piston kun ei mennyt suoraan takakulmaan, tässä vaiheessa meillä ei ollut enää mitään menetettävää joten otin ikäänkuin koulutustilanteena tämän ruudun. Norjalainen ja ruotsalainen antoi pisteitä 8,5 ja 9, ilmeisesti tuosta yhdestä korjatusta pistosta lähti noi pojot koska muuten Veeti toimi loistavasti!

- mukava joukkue, hyvä seura ja toimivat kisajärjestelyt

- sai olla ihan omassa rauhassa (ilman lapsia...)

Huonoa sitten oli henkilöetsintä. Nyt se tapahtui mitä olen pelännyt viime ajat tuon haun suhteen; koira lähti hanskasta totaalisesti Lauantain radalta saatiin nolla. Koira ei ollut yhtään hallinnassa ja mm yksi ilmaisu keskeytettiin kun koira vei ja vei ja vei metsää pitkin. Minä kaaduin, jäin numerolapusta kiinni puuhun, kaaduin taas ja kolmannen kerran kun kaaduin niin norjalaistuomari (la arvosteli ruotsalainen ja norjalainen) keskeytti näytölle viennin. Joka kerta Veeti jatkoi näyttöä hyvin ja halukkaasti joten en usko että se olisi rullaa suuhun muuten ottanut kuin maalimiehellä. Mutta se jäi sitten siihen eikä selviä koskaan mikä juttu se oli. Veeti viipyi pistoilla tosi kauan, ei tullut kutsuttaessa ja muunmuassa ylitti keskilinjan omatoimisesti. Kutsuin sitä ja se tuli metsästä poispäin, kehuin kun luulin että se tulee mun luo, mutta katinvillat, se jatkoi keskilinjan toiselle puolelle vilkaisematta minuun. Tämän jälkeen toivoin vain että pääsisi pois sieltä radalta, loppuisi aika, rata tai pyörtyisin tai jotain. Otti aivoon aikalailla. Tuomareiden arvostelu kuului "very powerfull dog who has lots of motivation. He is not getting tired at all. But he is totally out of control. He is going to be excellent search dog if you get him under control" Ou jee.....

Sunnuntaina ei ollut kauhean korkealla fiilis mennä radalle. Ensinnäkin peli oli menetetty ja toisekseen ei ollut hyvä että Veeti pääsee tekemään uudestaan saman tempun kuin lauantaina. Sunnuntaina arvosteli suomalainen ja tanskalainen tuomari. Homma alkoi niin että lähetin oikealle puolelle ensin, sitten odotettiin, odotettiin, odotettiin ja odotettiin.... Huusin välillä, ei näkynyt ei kuulunut. Totesin Vataselle (tuomari) että samalla lailla alkaa kuin lauantainakin, tosi hieno homma Sitten koira tulee rulla suussa keskilinjaa pitkin lujaa vauhtia, liina kiinni ja näytölle. Sitten lähdetään oikealle puolelle keskilinjaa, juostaan, juostaan, juostaan ja juostaan. Minä kaaduin taas kerran tai kaksi siinä. Tuomari toteaa että minneköhän se meitä vie, mutta katsotaan! Muun maalaiset olisi jo keskyttäneet näytön, aiemman kokemuksen perusteella. Sitten tullaan keskilinjalle, mennään sen yli ja koko ajan koira vie määrätietoisesti. Edelleen juostaan kunnes tullaan maalimiehelle; Veeti ilmaisi maalimiehen vasemmalta 100metristä kun lähetin sen ekalle pistolle oikealle puolelle. Että siltä pohjalta sitten jatkettiin ja taas odotin että loppuisi jo että pääsis pois. Sunnuntain radalta saatiin 5,5 ja 6 pistettä. Ohjeeksi saatiin että koiraa pitäisi juoksuttaa 10 kilometriä ennen radalle tuloa.

Hienoahan se on että koiralla on suuri motivaatio löytää maalimies mutta tuo on jo liikaa. Homma pahenee mitä enemmän tulee ikää enkä oikein tiedä miten tuohon puuttuisi, omapäisyys vaan lisääntyy. Veeti kyllä löytää maalimiehet mutta se etsii ne omalla tavallaan. Ennen SM-kisoja otin paljon tyhjän jälkeen pakenevaa maalimiestä ja sillä sain sen sellaiseksi että SM-kisoissa se teki hienon radan. Vuoden 2008 SM-kisojen alla painin saman ongelman kanssa, mutta silloinkin se teki hienon radan onneksi.

Manasin jo että hakuhommat saa jäädä meiltä. Ei jaksaisi kisata haussa kun se on niin raskasta ja kun nämä probleemat tuntuu pahenevan vaan. Mutta katsotaan nyt, etsintäkokeessakin on se haku että kai sitä on ylläpidettävä. Toisaalta Veetissä on hienoa juuri tuo voima, vauhti ja väsymättömyys mutta tällä kertaa se tuli esille väärässä paikassa, se TAHDONVOIMA!

On se silti niin sulkku, ja taitava (kin)