Reenattu on, hakua kerran viikonlopussa, jälkeä vähän aktiivisemminkin.

Veetillä on keskitytty tyhjältä pois tulemiseen, käytän pilliä ja palkkaan itse keskilinjalla. Maalimiehen "arvoa" pitää nyt vähän laskea ja ohjaajan osaa taas nostettava. Kiitos Nietosvaaran Päiville vinkeistä, neuvoista ja tsemppaamisesta! Ehkä siitä vielä tulee tottelevainen ja ohjattava hakukoira. Mutta kuten Päivikin totesi; tämä on ns. positiivinen ongelma koska koiralla on suuri halu löytää maalimies, pahempaa olisi jos koiraa ei kiinnostaisi ihmiset eikä sen motivaatio riittäisi maalimiesten etsimiseen. Huomenna reenit jatkuvat

Veikalla vahvistetaan edelleen suoraan menemistä, suurin osa pistoista sillä on loistavia suoria pistoja. Joskus kun tuulet on suotuisat, otetaan maalimies hieman aluetta eteenpäin jotta oikeaan suuntaan kääntyminen alkaa vahvistua sieltä. Piilojen ohituksia tehdään ja välillä ukkoja on myös umpparissa. Perusreeniä siis. Viimeeksi reenattiin Tavesin radalla Koivumäessä. Siellä on piiloja pilvin pimein, joten tuli niitä ohituksia ja myös löytöjä piiloista. Veikka jaksaa tehdä töitä hienosti maalimiesten löytymisen eteen. Veeti teki inasen vajaan 300 metriä Koivumäessä, 4 ukkoa. Teki hienon radan ja tuli hyvin tyhjältä pois, voi miksei se tehnyt tuollaista rataa NOMmeissa?

Veikalla on ilmaisu irtorullalla siinä vaiheessa että osaa sen mutta ei olla yhdistetty etsimiseen. Yhdistetään sitten kun tyhjät pistot sujuvat. Ensi vuonna olisi syksyllä ehkä mahkut päästä hakukisoihin sen kanssa, ellei ilmaannu mitään järisyttävää ongelmaa. Veikalle laitoin ruotsalaisen rullan, koska kyllästyin siihen rullapelleilyyn  mitä hakukisoissa tapahtuu. Päätös tuli silloin kun pinnalla oli tämä että ennen rataa piti joillekin tuomareille näyttää että koira saa itse rullan pois suusta. Ajattelin että ruotsalaisessa sen näkee sokeampikin tuomari  Nyt kun Veetin kanssa on ollut ongelmia sen rullan kireyden kanssa (menee jalka läpi, jne.) niin olen ollut tosi tyytyväinen että valkkasin sen ruotsalaisen Veikalle. Mielessä kävi jo että josko vaihtaisi Veetillekin, mutta en taida viitsiä. Saa nähdä. Aikonaan mun sakemanneilla oli ruotsalainen, ja taisin sitten mennä muodin mukana ja hankkia Veetille sen norskin.