Tosi pientä kylläkin. Viime viikonlopun tottisessio jäi synttärikutsun ja kakun syönnin varjoon, ja näin ollen tottis peruttiin ja löysin itseni ahtamasta kakkua ynnä muuta herkkua Venlan kamun synttäreillä.

Tänään sen sijaan tottistelin kummankin koirulin kanssa hetken. Odotettiin Hanna T:tä remmilenkille Vuorentaustan koulun pihassa ja siinä odotellessa pikkusen reenattiin. Pojissa oli virtaa kuin pienessä kylässä ja oli oikeestaan ihan mukavaa reenata, varsinkin kun ne tuntui nauttivan siitä.

Veikka G otti ekana 2kg:n noutokapulan tuomista. Vauhdilla toi, pitäminen on pikkuisen huteraa vielä mutta ei pureskele ainakaan kapulaa. Sitten se sai kerran nostaa kapulan maasta luovutusasentoon ja siitä palkka. Piti seuraavaksi ottaa seuraamista, mutta aina kun laitoin kapulan maahan, Veikka syöksyi siihen ja toi tomerana sen mulle  Se sai sitten vielä kolme kertaa nostaa kapulan kunnes laitoin kapulan niin ettei se saa sitä. Voi että kun toi Veikka on ihqu, se on ihan ylihellyyttäävä tapaus  Sitten otettiin sitä seuraamista ja täytyy sanoa että se on kyllä mun makuuni nyt. Tuomarit ja tokoihmiset ei varmaan tykkää, mutta mä tykkään. Sillä on nyt tosi hyvä paikka, onhan se aika tiivis mutta kun paikka on tarpeeksi takana niin ei estä yhtään kävelyäni. Ja sitä yrittämisen määrää, jes! Tänään ainakin tuntui aika tasaiseltakin eikä etupää surffannut omiaan. Loppuun vielä liikkeestä istumisia, jotka tuntui menevän hyvin. Palkka heti.

Veeti W nappasi mua hihasta varmaan viisi kertaa kun otin sen autosta, oli sen verran innoissaan. Ekana silläkin kapulan tuontia, hienosti meni. Sitten nouto koko liikkeenä, upee  Hannakin oli ehtinyt paikalle jo kommentoimaan sivulle tulot. Sitten luoksetuloa tolpan kierrolla, palkka ensin heti edestä. Sitten uusi sivulle siirtoon asti, hieno. Nyt en muista otinko muuta.

Sitten lähdettiin remmilenkille kuraan ja pimeään, mutta mukavasti meni kun oli juttuseuraa. Parannettiin maailmaa, eiks vaan Hanna?