Illalla treenattiin tottista Tainan ja Hannan kanssa. Työviikon jälkeen olo ei ollut ihan kaikkein skarpein reenaamiseen, mutta perheellisen on reenattava sillon kun pääsee ;-) Tosin tenavat olivat mukana kun Väinö on Lontoossa jalkapallon tuijottamisreissulla.

Veeti aloitti. Tarkoituksena ottaa treeni jossa tulee palkka vain tietyissä kohdissa. Ensin seuraamista, oli liian kierroksilla ja seuraaminen oli painavaa. Lisäksi kentällä oli tosi vaikea kävellä ja juosta kun se oli niin sohjoinen. Liukasteltiin ja kahlattiin seuraamiskaavio pienennettynä. Sitten liikkeestä istuminen valmistelevine osuuksineen, oli loistava, ja siitä palkaksi makkaraa. Liikkeestä maahanmeno kanssa kisaliikkeenä, nopea maahanmeno, kuulemma oli liukunut sohjossa maahanmennessään. Tuosta luoksetulo ja sivulle siirtyminen. Hyvä, voimakas ja nopea luoksetulo, täydellinen sivulle siirtyminen! Palkaksi makkaraa. Sitten liikkestä seisomaan jääminen valmistelevine osuuksineen, hyvä stoppi, vauhdikas ja voimakas luoksetulo josta palkkasin suber hyber leikillä. Piti palkata vasta tasamaanoudon jälkeen mutta päätin palkata tuosta luoksetulosta kun se oli niin hyvä. Loppuun vielä otettiin se 2kg:n kapulan nouto -> oli hyvä ja vahdikas.

Olin tooosi tyytyväinen Veetin reeniin. Seuraamista pitää taas ottaa tarkemmin eikä päästää sitä painamaan, mutta tänään olikin reenin aiheena osittainen palkkaamattomuus.

Veikka teki ekana luoksetulon istumasta. Pysyi istumassa vaikka oli vähän sen näköinen että lähtee koska tahansa. Toinenkin vielä otettiin jossa palkka tuli vauhdista. Sitten seuraamista, alkuun huonoa, oli kans kierroksia aikalailla ja painoi ja kietoutui jalkaan ym ym... Sain kuntoon, mutta otettiin vaan vähän kun se kenttä oli niin karmea käveltävä. Seuraamisesta seisomaan jäämisessä seurasi ensin niin huonosti että korjasin seuraamisen ja palkkasin siitä. Sitten uudelleen seisominen ja nyt meni hyvin eli sai tehdä seisomisen kun seurasi hyvin. Jääviä ei olla kyllä otettu vielä varsinaisen seuraamisen yhteydessä, eikä ehkä kannatakkaan sohjossa ottaa. Mutta sattui tulemaan mieleen tuollainen kokeilu just tuossa kohtaa :) Maahanmenoja kanssa, Veikka tarjosi taas niitä itse mutta sai tehdä vain käskyllä. Ihan hyviä olivat. Hyppyä sitten vielä avustajan kanssa, meni vaihtelevasti. Aika paljon tarvii hyppyreeniä.

Muiden reenattua Veikka tuli vielä uudelleen tekemään hyppyä markkerilla vaikka uhosinkin Hannalle että en kyllä ala mitään markkereita käyttämään... No, never say never ja kokeiltiin. Onnistumisia tuli, ja toisaalta taas Veikka oli ihan kuutamolla mitä pitää tehdä. Välillä piti poistua kakallekin.... :-O Positiivista on että sen hypyt on ilmavia, kivasti nostaa takajalat ylös hypätessä :) Otin tokalla kierroksella vähän sivulle tulojakin, ihan ok. Muut sanovat että on hyviä, mutta itselllä on sellainen olo kuin se kävisi hirveen kaukana tekemässä jonkun lenkin kun se kääntyy sivulle. Ei pitäisi verrata siis Veetiin joka kääntyy ihan nuolemalla sivulle.

Ai niin, ammuttiin myös. Ei mtn reaktiota ampuihin.

Reenien jälkeen käytiin Macissä syömässä Hannan ja tenavien kanssa. Hyvä lasten palkitsemiskeino reenien jälkeen :) Kyllä maistuikin!

Naapurin Maija kertoi käyneensä lääkärillä tänään. Tuomiona polven kierukassa joku leikkausta vaativa vika. Työterveyslääkäri oli todennut viikko-pari sitten että ei siinä polvessa mitään sellaista ole joka liikunnalla pahemmaksi menisi, jotta voi liikkua ja syödä kipulääkkeitä vaan sitten jos tulee kipeäksi!!! Haloo! Ei kuulosta ihan hyvältä että urheile vaan ja vedä kipulääkkeitä koko ajan. Maija meni sitten Mehiläiseen urheilulääkärille ja sieltä tuli vastaus välittömästi. Jotta hyvästi vähäksi aikaa maratooni -ja meidän poikien lenkkeilyttäminen... Onneksi Väiski on nyt pystynyt juoksemaan, ihan itsensäkin takia siis onneksi kun puolen vuoden maratoonireeniohjelma on alkanut. Toivotaan että pysyy kunnossa, se on aika rankkaa ihmiselle joka on urheillut ikänsä (ja vaimolle) että joku paikka prakaa niin ettei pysty liikkumaan.